Niin se vaan tämäkin vuosi 2010 alkaa olla loppuun kaluttu. Kaikkea taas on tähänkin vuoteen mahtunut. Enimmäkseen nyt vain tätä koulun käyntiä. Koulu on jo yli puolen välin ja syksyllä 2011 pitäis olla sisar hentovalkoisen paperit kourassa. Koulun ohessa olen käynyt myös vähän töissä, tammikuussa menen taas seuraavan kerran.  Näyttelyhaaveita olisi ens keväälle, mutta pitää kattoa miten viikonloput menee töiden merkeissä, harjoitteluissa. Helsingin reissulla taas kävimme ja minulla oli siellä  "koira venytettävänä". Sirpa ilmoitti oman kasvatti uroksensa omistajan luvalla näyttelyyn ja minä esitin. Hienosti länkkäripojan kanssa menikin. HeW-10 ja V-10 tittelit tuli kotiin tuomisina :)

Hew-10 ROP- Cenweilers Elessar

V-10 VSP-"Raikuli poika"

Pappakoirakin on ilmoitettu tammikuun raahen näyttelyyn, pallitodistuksen kera. Pera  beagle lähtee myös. Vähän näytti kyllä siltä, että ei oo papasta enää kehiin. Sen verran sillä tuo korva on syksyn vaivannu. Eläinlääkäriä vaihtamalla selvis sitten, että koiralla on toisessa korvassa paha korva tulehdus. Se oli jo pari antibiootti kuuria suun kautta syönyt kun se verikorvaa on kahdesti tyhjennetty. Vasta tipat korviin auttoi asiaan. Korva jäi vähän pallukaksi kärjestä ja kääntyy taaksepäin, mutta emme anna sen häiritä ja jos se jotain tuomaria häiritsee niin sittenhän tekee :)

"Hieman" korva paksuna

Siitalla jatkuu kortisonin syönti ja patteja tulee lisää kuin sieniä sateella, mutta emme anna senkään häiritä niin kauan kun koira on tässä kunnossa kuin se on. Kokeillaan kevättä kohden josko kokeilis vähentää kortisonia, sitten kun ilmat lämpenee ja maa kuivuu. Jos se ei auta niin jatketaan nappien syömistä.

Joulukuu on menny nyt aivan tässä siivellä, että ei oo edes paljon koko joulua ehtinyt miettiä. Isäni kuoli ja hänen asioitaan olemme siskojen kanssa nyt hoidelleet ja järjestelleen hautajaisia yms. Koulu alkaa heti tammikuussa, helmikuun lopulla alkaa TK-harjoittelu. Ensi kesän vetokisa kalenteri taas vähän sotkee koiranäyttely suunnitelmia, mutta eipä tuo kisakone ole vielä tuosta puuliiterin kulmalta mihinkään liikkunu. Jospa ens vuonna sitten...

Hyvää ja parempaa tulevaa vuotta

WOW, mikä vuosi Mariannella ja Iipolla on ollu. Tokossa ja Agissa ovat treenailleet ja kisanneet, MENESTYKSEKKÄÄSTI. Itse olen vähän pihalla kuin lumiukko näistä skapoista, mutta nyt on vähän ollu pakko opetelle, että miten näissä lajeissa oikein noustaa ylemmäs luokkiin. TOKOssa pari kisaa AVOIMESSA luokassa ja sieltä on nyt yksi YKKÖS tulos, pisteillä 179. Luokkatunnukseen, TK2, tarvitaan kolme ykköstulosta. Korjatkaa jos olen väärässä. Agility puolella parivaljakko siirtyi kakkosiin (medi2) ja sieltä heti ensimmäisistä starteista kaksi NOLLA tulosta, eka startissa sijoitus 4 ja toisessa 1. ja LUVA. Näitä LUVIA kun on kolme niin saa ylennyksen kolmosluokkaan, korjatkaa taas jos olen väärässä. Joka tapauksessa aivan helkkarin hienoja tuloksia, ei vain beagleksi vaan ihan koiraksi yleensä. Kasvattaja on aivan äärimmäisen ylpeä kasvatistaan ja hänen kartturistaan.

Lisään kisavideot tänne jahka saan ne...muuten ne löytyvät facebookista eli jos oot kaverini siellä niin käys kattoo ne mun seinältä.

Iipon "nousu" nolla (serti siis agilitystä ei näyttelystä)

Pakattiin auto ja suunnattiin perjantaina kohti Kuusamoa, Kokkolan kautta kylläkin. Matkaan lähti nyt molemmat koirat ku meillä on uusi henkilöauto (farmari) jonne mahtuu hyvin molemmat häkit. Alkumatkasta Siita joka risteyksessä ja liikenneympyrässä nousi häkissa seisomaan ja vinkui. Se polonen ku ei oo pariin vuoteen kunnolla autokyytiä saanu ja eikä tuolta nähny edes maisemia.

Luunsyönti tauko Rukalla

Oli ne sitten kotoa tai lomalla niin keittiössä ne on kovasti apuna

Tällaisissa maisemissa käytiin vaeltamassa neljästään

Kesken poronajon piti pysähtyä kuitenkin laavulle levähtämään (arvaa kuka niitä poron jälkiä ajoi?)

Edelliseen kysymykseen vastaus löytyy kuvasta

Vaelluksen ja ruoan jälkeen Siitaa väsytti niin kovasti, että se kömpi omaan boxiin nukkumaan. Näki varmaan unta, että on porokoira

Iiro sai reissulta uuden lelun "PöötPööt-possun" jota sitten huudatettiin

Pappa kattoo lauantai-illan leffaa

Me ihmiset nähtiin paljon poroja...koirat tutustuivat vain siihen mustaan juttuun mitä noi porot tuottaa :)

Kuusamon suurpetokeskuksessa pieni 5 vuotias poika sai syöttää Nallekarkkeja "nalleille", Markus oli kateudesta vihreenä

Reissu oli kaikinpuolin mukava irroittautuminen arjesta. Ei tarvinnu huolehtia siitä, että kuka hoitaa koiria kun ne otettiin nyt yhdessä mukaan. Mustasukkaisuus draamoilta vältyttiin koirien kanssa ja molemmat sai matkustaa omissa häkeissään autossa.

Käytin Siitan virallisella silmä ja polvitarkastuksella Nivalan eläinklinikka Nivelessä. Polvien takia sinne mentiin, mutta otatin samalla nuo silmätkin. Polvet oli puhtaat oli 0/0 (seuravaksi tutkitutan tuon selän uudelleen nikamamuutosten ja spondyloosiepäilyn vuoksi). Silmien diagnoosi oli molemmissa silmissä Distichiasis, todettu  ja lasiaisen rappeuma (asteroid hyalosis), epäilyttävä. Ylimääräiset ripseet näin itsekkin kun eläinlääkäri ne mua neuvoi kattomaan. Niitä oli eläinläärinkin sanoin, runsaasti. Ei ollu kyse yhdestä tai kahdesta ripsestä vaan vasemmassakin oli miltein kymmeniä. Oikeaan silmään on myös kevät talvella nisäkasvainten poiston yhteydessä poisteettu silmä kasvain eli luomi kasvanut takaisin. Silmät tutkinu eläinlääkäri suositteli, että jos se poistetaan niin tällä kertaa lähettää pala tutkittavaksi. Että näin tälläkertaa.

Nätithän ne Siitan silmät on ja ilmeikkäät, mutta nyt niissä on muutakin...

Siita sai 3viikon antibioottikuurin ja  kortisonipiikin jolla on 3 viikon vaikutusaika. Katsotaan taas sitten tassujen tilannetta uudelleen, vielä ne oli vähän tulehtuneen näköiset varpaiden välistä. Vinkkinä myös apteekista ostettavaa *%"&"#(# -kiteitä, tarvii kattoo sit saako nuo apteekissa selvää mitä ne rakeet oli. Eli käytönnössä mun pitää syksyn tullen ku alkaa kosteat kelit niin liottaa tuon koiran tassut siinä vesiliuoksessa. Se desinfioi. Siita taas nauttii ku se pääsee johonkin mukaan, vaikka nyt sinne eläinlääkärille Kalliita kyläreissuja vain ja vähän huonot tarjottavat...

Iirolle tilattiin nyt todistus sen pallien olemassa olosta ennen kuin ne poistettiin. Katsotaan sitten ensi vuonna missä kunnossa koira on, mutta kyllä se jonnekin pitää matkaan ottaa, se kun niin haluaa joka jumalan oven avauksella lähteä muutenkin mukaan.

Jeppe & Iiro, silloin kauan sitten kun molemmilla oli vielä tavaraa jalkojen välissä. Näyttäähän tuolta Iirolta tavara vähentyneen muualtakin, mutta Jepelle sitä on tullu sit senkin edestä lisää :)

2vkon antibiootti ja kortisoni kuuri auttoivat, sen kuurin verran. Meillä oli koira jonka jalkoja, persettä eikä korvia kutissu. Pidin sitä yöt aivan sisällä joten olisin kuullut jos raplaaminen jatkuu. Veden juominen ja sitä kautta kuseminen (sisällekin) lisääntyi lääkkeiden ansiosta, tämä oli tiedossa. Kuurin loputtua alkoivat oireet jälleen yöllä herään tassujen kaluamiseen tai korvien läpytykseen Kurjaa, varsinkin koiran kannalta. Tusin sekään saa nukutuksi yhtään sen paremmin kuin minä.

Kiitos Suvi omakohtaisesta vinkistä allergisen beaglen kanssa, kokeilemma nyt antamaasi ruokinta (dietti) vinkkiä. Inhoittavinta tässä on, että muutoksia odotellessa pitää testata eri juttuja mm. juuri tuota ruokaa. Olen eläinlääkäriin yhteydessä niin kuin hän pyysi kun kuuri on ohitse ja jos oireet jatkuvat. Kortisonia voin jossain vaiheessa kokeilla uudelleen (testataan nämä ruoat nyt ensin), mutta huomattavasti pienemmillä annoksilla.

Siita vielä silloin kun tassut olivat terveet, iiro ei ollu niin harmaa, ne mahtu vielä samalle pedille, asuttiin vielä tiitonrannalla...

Vanha pp.inet.fi loppuinen sähköpostini lakkaa toimimasta. Uusi osoitteeni on voimassa heti. Lisäätkö osoitteen itsellesi, jostain syystä en saa lähetettyä joukkoviestiä gmailissa. Jos vaan vielä mahdollista niin laita joku testi viesti uuteen osoitteeseeni niin saan varmasti sinun osoitteen (käsi ku oon niin en oikein osaa käyttää tuota gmailia)

renkkotenkon (at ) gmail.com

Tästähän alkaa tulla jo taas tapa :)

Kaisun kanssa matkattiin jälkeen Volvon perä täynnä ajokoiria näyttelyyn. Mukana oli jälleen Raisu ja Rita. Mulla annettiin vielä, kiitos siitä, esitettäväksi yksi Kaisun kasvatti uros Hukka. Hukka pojan kanssa käytiin isossa avoluokassa ottamassa toinen sija ERIllä. Kaisu esitti itse Raisun joka oli PU-1 ja sai toisen SERTinsä. Minä esitin jälleen kerran Ritan joka ihan selvästi suuttui meille ku huomas, että eihän me TAASKAAN tultu metsään vaan tänne missikisoihin. Se on taivaan kaunis ja seisoo kuin suolapatsas, mutta ei halua juosta kuin puoli kierrosta kerrallaan ja toiset puoli kierrosta jarrujen kera. Erin sekin sai ja tuli luokassaan toiseksi. Kokeillaan seuraavaksi sillä sisänäyttelyä, sitten joskus. Päästetään Rita nyt pahasta ja annetaan sen jatkossa ajaa jänistä, eikä misseillä :) Kaisua ja Raisua se nyt vaan juoksuttaa sen viimeisen SERTin perässä.

Näyttää selvästi siltä, että takaa tuleva aikoo ohittaa, ja niin tekikin. Kerrankin kun saa (joutuu) juoksemaan niin on aina pappojen persiit edessä ;)

Näyttelypaikalle tuli Marja ja Matti turistiksi kera Allu pojan. Allu oli ensimmäistä kertaa näin julkisesti lähteny liikenteeseen ku ihan koiranäyttelyyn turistiksi. Hiljaahan tuo osas olla, se pistää maalaispojan hiljaiseksi ku näkee mualimmoo :) Tuhma täti (= minä) kävi koiralasta sitten tylysti hirttonarussa juoksuttamassa. Jonniin verran tarvitsee harjoitella vielä tuota hommaa, meinas mopo karata käsistä ja keulia

Vetävät, liitävät ja varmasti ilmavat liikkeet

Saapi Marja sitten esitellä Allusta ihan pönötys kuvia omassa blogissaa,että saa sekin päivittää joskus sivujaan Kati oli myös tullu näyttelyyn Kallen, Helkan ja Ruskan kanssa. Viimeinen noista on koira nuo kaksi ensimmäistä on Kati ihan omaa kasvatusta oman uroksen kanssa. Kaksi kasvattia vaan väsähti jo ennen kuin karkelot ehti alkaa. Rupu oli Roppi-vetsku ja PN-luokassa toiseksi, Onnittelut.

Ai niin, olihan siellä vielä Pera-beagle eli oikealta nimeltään FREDI (FI MVA & KVA Stenvik Elmeri-Diki). Peran takia tänne näyttelyyn alunperin lähdettiinkin. Minä sain esittää Peran ja vaikka pieni pelko persiissä kotiväellä olikin koiran suhteen niin luottavaisin mielin lähdin kehään, koska tiesin itse, että koira kyllä pärjää. Ja Perahan pärjäs ERI1 PU2 SERT Seuraavaa näyttelyä suunnitellaan, mutta nyt metsää metsää ja metsää koiralle, se kun osaa sielläkin jo hommansa. Ikää koiralla vasta 15kk.

Pera on niin iloinen hännänheiluttaja, että kuvista ei tahtonu löytyä sellaista, että häntä ei ois ollu johonkin päin heilumassa. Se siis heilui myös paikallaan seisoessakin. Juoksu kuvassakin, ei siis ole noin kippura.

Ilmoittauduttiin Siitan kanssa TOKO-kurssille, vähän niin kuin täyte koiraksi. Ihme ja kumma, mutta ensimmäisellä tunnilla se jopa väläytteli, että jos mä vaan jaksan tahkota sen kanssa niin se osaa ehkä kurssin loputtua mennä komennosta sivulle perusasentoon. Jos tää ois meidän tavoite...tällä viikolla vaan on jo luvassa jotain uutta opittavaa kurssilla ja me vielä hiotaan tuota kotiläksyä. Sillä erolla, että mä oon joka ilta vaan miettiny, että pitäis ottaa treeniä, mutta ei oo kerinny. Katotaan mitä keskiviikkona osataan

Meidän pieni "järjen valo"

Ja näinhän siinä kävi, että aloitus aamuna pappa kajautti 5minuutin haun jälkeen jäniksen liikkeelle. Komiaa kuultavaa, niin kauan kun sitä kuuli. Ajo kyllä jatkui ei siinä mitään, mutta jänis vei pappa koiraa luotisuoraa eteenpäin ja härkäahonkoski kuohui joten sekin söi kuuluvuutta. Mä polonen vaan rupesin panikoimaan ku suuntailin tutkaa, että koira on menossa hpj-phj tielle. Ajelin siis autolla tutkan kanssa ihan turhaa. Ajoa kuulin kuitenkin 40min  ennen kuin rupesin "tommi mäkiseksi". Kokonaisuudessaan eka reissu kesti 2H. Ilma oli jo lämmenny kovasti kun Iiro tuli tielle ja kytkin sen. Pappa oli kovasti väsynyt. Onhan se jo 12 vuotias ja eka reissu.

Väsy iski pappa-koiraan

Sunnuntaina Markus kävi iron kanssa metsässä vesisateessa. Ei haissu jänis ja vähän kait se oli pakkopullaa muutenkin ku pakotettuna vesisateeseen joutu molemmat ku emäntä halus nukkua PITKÄÄN sinä aamuna ja YKSIN.